Maatalouden ympäristöpäästöjen tutkimiseen kehitetään uusia välineitä. Yksi esimerkki on Luonnonvarakeskuksen olosuhdekammio, jossa matkitaan kevättä. Konttiin tehdyssä kammiossa voidaan tutkia myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Kasvit
tarvitsevat fosforia ravinteekseen, mutta lehmänlannan fosforia huuhtoutuu
pellolta myös vesistöihin, joissa se aiheuttaa ei-toivottua rehevöitymistä.
Olosuhdekammiossa
etsitään vastauksia siihen, miten ja milloin levitettynä lannasta huuhtoutuisi
mahdollisimman vähän fosforia vesistöihin.
–
Pellolla tämä olisi yksi kevät vuodessa, ja silloin itse tutkimus kestäisi
kolmesta neljään vuotta. Tässä kammiossa me voimme saada vuodessa 10–12
kevättä, kertoo johtava tutkija Perttu Virkajärvi.