Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty pohjoisafrikkalaisen Tunisian rauhan edistäjille. Palkinto menee niin sanotulle rauhankvartetille, joka on edistänyt maan vakautumista vajaat viisi vuotta sitten tapahtuneen kansannousun jälkeen. Tunisia on arabikevään maista ainoa, jossa tilanne on melko vakaa. 

Kvartetti muodostettiin Tunisiassa kesällä 2013. Se liittyi arabikeväänä tunnettuun liikehdintään, joka alkoi Tunisiasta vuonna 2011. Levottomuudet käynnisti tapaus, jossa nuori tunisialaismies poltti itsensä hengiltä vastalauseena poliisille. Poliisi oli kieltänyt miestä myymästä kadulla hedelmiä elannokseen. Itsemurhaa seuranneissa protesteissa vaadittiin toimivaa demokratiaa ja loppua viranomaisten mielivallalle. Tunisiasta mielenosoitukset levisivät maan rajojen ulkopuolelle. Liike sai nimekseen arabikevät.

Tunisiassa arabikevät johti maan yksinvaltaisen presidentin Ben Alin pakenemiseen ja pääministeri Mohamed Ghannouchin eroamiseen. Vaaleissa valtaan nousi islamistihallitus, ja levottomuudet yltyivät lähes sisällissodaksi. Nobel-palkinnolla palkittu kvartetti on ollut tärkeässä roolissa sen jälkeen. Kvartetin työn tukemana Tunisiaan on luotu perustuslaillinen järjestelmä, jonka tarkoitus on taata kaikille yhtäläiset oikeudet. Nyt islamistijärjestö Isis on tosin tuonut levottomuuksia maahan uudestaan.

Tunisian kvartetin palkitsemista pidettiin yleisesti ottaen yllättävänä. Ehdokkaita oli 273. Ennakkoveikkauksissa oli tietovuotaja Edward Snowdenin ja paavi Franciscuksen tapaisia nimiä. Snowden on tunnettu yhdysvaltalaisen NSA:n harjoittaman tietourkinnan paljastajana. Paavi Franciscus on auttanut Yhdysvaltoja ja Kuubaa palauttamaan välinsä. Ennakkosuosikkeihin kuului Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on esimerkiksi pakolaiskriisin yhteydessä korostanut Saksan avoimuutta tulokkaille. Suomesta Nobelin rauhanpalkinnon on saanut Martti Ahtisaari vuonna 2008. Hän on toiminut esimerkiksi YK:n tehtävissä ja rauhanvälittäjänä muun muassa Namibiassa ja Kosovossa.