Miten syntyy vanhojen perinteiden mukainen, mehiläisvahatekniikalla maalattu pääsiäismuna? Urakkaan menee tunteja ja työvälineenä voi olla vaikkapa nuppineula. Valamon luostarissa Heinävedellä perehdytään parhaillaan vanhojen perinteiden mukaiseen munan-maalaukseen.

Munia on perinteisesti maalattu palmusunnuntain jälkeisellä viikolla koko seuraavan vuoden tarpeisiin.  Munien maalauskurssi yksi Valamon luostarin suosituimmista kursseista, mutta miehiä näillä kursseilla on ollut viidentoista vuoden aikana vain kaksi. Kurssin opettajan Mari Äyräväisen mukaan kyseessä on muutenkin nimenomaan naisten juttu.

– Naiset ovat palmusunnuntain jälkeisellä viikolla perinteisesti maalanneet munat seuraavan vuoden tarpeisiin.

Maalattuja pääsiäismunia on annettu esimerkiksi papille ja sukulaisille, ja onpa niitä Äyräväisen tietojen mukaan laitettu vainajan kanssa jopa hautaan. Munia on laitettu myös taloihin ja navettaan tuomaan onnea ja suojaamaan karjaa. Perinteinen maalattu pääsiäismuna on ollut punainen, mutta monilla pääsiäismunien kuvioilla on oma perinteinen merkityksensä. Mehiläinen esimerkiksi kuvaa ahkeruutta, kala Kristusta ja lintu uudelleensyntymistä.

Maalattava muna on tyhjennetty ja puhdistettu kanan- tai ankanmuna, johon kuvio tehdään sulalla mehiläisvahalla. Mehiläisvaha sulatetaan lusikassa, jota lämmittää tuikkukynttilä. Vaha laitetaan munan pinnalle nuppineulalla, vanhanaikaisella tasaterämustekynällä tai sulkaleimasimella. Väri ei tartu vahapintaan ja pääsiäismunaa uitetaan eri väriliemissä aina tarpeen mukaan.