Suomalaisella koulutusosaamisella on nyt kysyntää erityisesti Persianlahden öljyvaltioissa. Koulutusvientiin toivotaan vauhtia uudesta laista, joka sallii paitsi lukukausimaksujen keräämisen, myös tutkintojen myynnin ulkomailla. Eduskunta käsittelee lakiuudistusta vielä ennen joulua.

Maailmalla suomalaisella koulutusjärjestelmällä on ollut pitkään hyvä maine. Suomalainen koulutusvienti on asia, jota poliitikot ovat etenkin 2010-luvulla halunneet edistää. Tavoitteena on ollut esimerkiksi tehdä koulutusviennistä Suomelle menestyvää liiketoimintaa ja luoda Suomesta hyvää kuvaa maailmalla. Maailmalla on jo kirjavia esimerkkejä suomalaisesta koulutusviennistä. Esimerkiksi Qatarin Dohassa sijaitsee kansainvälinen Suomi-koulu, jossa on suomalaiset opetusmenetelmät ja suomalaisia opettajia. Malesiassa alkaa ensi vuonna ruokatuotannon johtamisen koulutusohjelma, ja Kolumbian Bogotassa on jo toiminut ammatillinen opettajankoulutus. (Ks. linkin kartasta lisää.) Koulutusviennistä vastaavassa Future Learning Finlandissa mietitään parhaillaan, miten vientiä voitaisiin lisätä kasvavan talouden Afrikkaan.  

Ensi vuodesta alkaen korkeakoulut voivat periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Muutoksen puolustajien mielestä tämä tuo Suomeen tärkeitä tuloja. Kriitikot sanovat, että lukukausimaksut karsivat epätasa-arvoisesti kaikkein köyhimmistä maista tulevia opiskelijoita.