Talvella luonto on lepotilassa. Mutta lumen ja jään allakin on elämää. Jään kantavuus on heikentynyt ilmaston lämpeämisen vuoksi. 

Vesikasvien lehtiruusukkeet tai maavarret elävät edelleen jäänkin alla. Kalat uivat hitaasti ja arvokkaasti. Kylmässä vedessä vaihtolämpöiset eläimet eivät tarvitse yhtä paljon ravintoa kuin kesäaikaan.

Joskus jään alla voi happi loppua, mikäli hajotettavaa järven pohjassa on runsaasti. Mikäli happi loppuu tai käy liian vähiin, kaikki järven eläimet kuolevat. Näin käy kuitenkin harvoin. Hapen riittävyys on varmistettu monin keinoin. 

Järven päällä tallustaville ihmisille on huomionarvoista, että kohvajää on tullut Suomeen jäädäkseen. Hydrologi Johanna Korhosen tutkimusten mukaan isossa osaa eteläistä Suomea jään kantavuus voi olla hyvin epävarmaa koko alkutalven, ja arvaamattomuus voi jatkua pitkin talvea.

Kyse on jäästä, mutta ei kunnon jäästä, jolla voi pilkkiä tai liikkua varmasti. Hydrologi ja Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäälikkö Korhosen mukaan hyvin kantavan teräsjään syntyminen on jo nyt aikaisempaa epävarmempaa, ja kun ilmasto lämpenee ennusteiden mukaan, kohvajää korvaa entistä enemmän teräsjään.

Tarinoita järviltä -sarjan on tuottanut Ylelle Matila&Röhr-tuotantoyhtiö.