Tutkija viljeli kesällä noin 200 perinnekasvia – voivat kestää paremmin ilmastonmuutoksen keskellä

23.9.2022 / YLE UUTISLUOKKA

Perinteisten palkokasvien ilmastokestävyydestä on saatu lupaavia tuloksia Turussa. Keittopavut, maatiaishärkäpavut ja harmaaherneet toisivat maukkaan ja värikkään lisän suomalaisten ruokapöytiin.

Turun yliopiston tutkija Valter Weijola muistuttaa, että nykyään esimerkiksi valtaosa peltoherneen ja härkäpavun sekä muiden palkokasvien sadosta menee eläinten rehuksi. Se pieni osa, joka päätyy ihmisravinnoksi, jalostetaan yleensä johonkin muotoon. 

Weijolan tutkimat lajikkeet ovat sellaisia, joiden jalostuksen viljelijä voisi jättää vähemmälle ja ottaa ne suoraan käyttöön. Suurin osa koeviljelyn kasvilajikkeista on hävinnyt käytöstä maatalouden koneistumisen myötä, mutta siemeniä on saatavilla pohjoismaisesta geenipankista. 

Perinteiset lajikkeet ovat viihtyneet koeviljelmällä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa hyvin, peura-aidan suojaamina. Mukana tutkimuksessa on kaikkiaan noin 200 lajiketta.

– Tutkimuksessani oli 80 keittopapulajiketta. Niistä noin 10 ehti kypsyä hyvin. Linssit kasvoivat hyvin, ja osasta kikherneistä tuli lupaavia tuloksia, tyytyväinen tutkija Weijola kertoo.

Tavoitteena on löytää viljelyominaisuuksiltaan parhaat lajikkeet ja jatkaa niiden koeviljelyä muutama vuosi, jotta pystytään paremmin sanomaan, kuinka luotettavia tämän kesän tulokset olivat.

Lisää samasta teemasta


Hakutulokset
clear
Piilota hakutulokset

Käytämme evästeitä apuna palveluidemme tarjoamisessa. Käyttämällä palveluitamme hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja.
Selvä