Energia-alan professorit arvostelevat sitä, että Suomen energiapolitiikkaa tehdään suljettujen ovien takana. Energiapolitiikan laskelmat ovat salaisia, ja vaihtoehtoisia malleja ei oteta huomioon. Asiantuntijat epäilevät, että tämä voi johtaa väärien energiamuotojen valintaan.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on perustettu 1970-luvulla edistämään maailman energiaturvallisuutta ja kestävän kehityksen mukaista energiankäyttöä. IEA:n perusti OECD eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, joka taas oli perustettu edistämään jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa. IEA on perustettu 1970-luvun öljykriisin jälkeen, ja yksi järjestön tehtävistä on edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tähtäävää tutkimusta. Nyt tutkijat kritisoivat järjestön laskelmia ja katsovat niiden aliarvioivan uusiutuvien energiamuotojen tehoa. Uusiutuvia energiamuotoja ovat esimerkiksi aurinko- ja tuulivoima, uusiutumattomia taas muun muassa kivihiili ja maaöljy. Eri puolilla maailmaa pyritään nyt edistämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, koska niitä on luonnossa rajattomasti ja ne eivät kiihdytä ilmastonmuutosta.

Suomessa energia-alan professorit kritisoivat ennen kaikkea sitä, etteivät päätöksenteon pohjana olevat laskentamallit ole julkisia. Työ- ja elinkeinoministeriön ei tarvitse luovuttaa Suomen energialinjausten pohjalla olevia laskelmia tarkasteltavaksi, vaikka esimerkiksi Taloussanomat on tietoja pyytänyt. Tutkijoiden mielestä vaihtoehtoiset energiamuodot eivät ole nyt reilulla tavalla mukana Suomen päätöksenteossa, koska energiamuotoja koskevat laskutavat eivät ole tiedeyhteisön vertaisarvioitavissa.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä on nyt sanottu Ylelle, että kansallista energia- ja ilmastostrategiaa voitaisiin seuraavan vuoden aikana valmistella aiempaa avoimemmin. Se tarkoittaisi, että asiantuntijat ja suuri yleisö voisivat kommentoida linjauksia jo ennen kuin niistä päätetään. Käytännöksi on tullut, että jokainen hallitus Suomessa tekee kaudellaan energia- ja ilmastopoliittisen strategian.