Ruotsin kielen ylioppilaskokeessa kirjoittaneiden osuus on vuosi vuodelta laskenut. Ruotsin rajan läheisyydessä ilmiö näkyy myös, vaikka lievempänä, sillä moni mielii työuraa naapurimaassa.

Torniolaiset Aino Uusitalo ja Iiris Kurtti ovat eläviä esimerkkejä siitä, että rajan läheisyys nostaa kiinnostusta ruotsin opintoihin.

Uusitalolle on ollut koko ajan selvää, että hän kirjoittaa ruotsin. Monet hänen luokkatovereistaan valitsevat toisin. Iiris Kurtti käyttää ruotsin kieltä työelämässä.

– Aina kun itse käyn rajan toisella puolella yritän kunnioittaa heidän äidinkieltään ja puhua heille ruotsia, Kurtti sanoo.

Pohjois-Ruotsiin ollaan tekemässä mittavia teollisuusinvestointeja, mikä tarkoittaa tuhansia uusia työpaikkoja. Mahdollisuuksia on myös suomalaisille.

Taru Murtomäki on lähdössä leipomotöihin naapurimaahan. Hän uskoo oppivansa kielen, vaikka oman kielitaidon kanssa on vielä tekemistä.

– Olen halukas oppimaan ja uskon pärjääväni, Murtomäki sanoo.