Koronan jälkeen yhä useamman alakouluikäisen on huomattu jättävän koulupäivän väliin. Ilmiö on valtakunnallinen.

Ongelmana on, että tarkkoja tilastoja poissaoloista ei ole. Ilmiön laajuutta voi kuitenkin päätellä esimerkiksi konsultaatiopyynnöistä, joita koulut tekevät sairaalaopetukselle.

Erityispedagogiikan professorin Tanja Äärelän mukaan syyt koulua käymättömyyden taustalla ovat usein varsin moninaiset. Esimerkiksi erilainen mielenterveysoireilu on yksi kasvava syy koulua käymättömyyden taustalla.

– Tämä näkyy etenkin tytöillä ja on noussut esille meidän omassa, isossa aineistossa. Tytöille voi tulla yllättäviäkin poisjääntejä, sellaisia joista ei ole ollut mitään merkkejä, ja joihin koulussa ei ole osattu ollenkaan ennakoida.

Luokanopettaja-koulukoutsi Anne Haapa-aron mukaan koulu ei välttämättä kiinnosta, jos lapsella ei ole siellä kavereita.

– Siitä on tehty ihan tutkimuksiakin, että se että kaveriporukka on vastassa koulussa niin silloin kouluun on kiva tulla, jos ei ole sellaista kiinnittymistä kouluun millään tavalla, niin sitten on vain helppo jäädä kotiin.