Särjen syönti kasvattaa järkeä, näin todetaan vanhassa suomalaisessa sananlaskussa. Se olisi järkevää myös ympäristön eli vesistöjen ja ilmaston kannalta.

Kun kysyn särkien kalastuksesta, kalastaja Arto Tuomainen huokaa ensin syvään. Vaikka lahnan ja särjen kalastamisesta olisi hyötyä niin kuluttajalle kuin ympäristöllekin, aivan yksinkertaista se ei ole.

– No ensinnäkin se kalan koko on monesti haaste. Kaikissa järvissä ei särki kasva niin suureksi, että sitä kannattaisi pyytää.

Hoito- ja hyötykalastuksen yhdistämistä on tutkittu ja kokeiltu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hankkeena Etelä-Savossa.

Hankkeen projektipäällikkö Antti Kinnunen myöntää, että särkikalojen osalta pyynnin sesonkiluonteisuus on ongelma.

– Esimerkiksi lahnaa voidaan pyytää noin 4–5 kuukautta vuodessa eli aikaikkuna, jossa sitä pystytään hankkimaan on lyhyt ja sen pitäisi ajoittua kylmän veden aikaan, jotta se laatu pystyttäisiin varmistamaan.

Toinen selvä pullonkaula särkikalojen pyynnille ja käytölle on hinta.

– Kalastajat saavat muikusta ja kuhasta enemmän rahaa kuin särjestä tai lahnasta, Kinnunen toteaa.

Kun hinta on pieni, kaloja pitäisi pyytää paljon jotta kalastaminen kannattaisi.